Suomussalmen perällä viime kesänä yksinäisyyteen kuollut poikamies muisti testamentissaan armeliasta kuntaansa, joka osoitti hänelle ovea hakiessaan harkinnanvaraista toimeentulotukea pahimpaan nälkäänsä.
Kuollut poikamies testamenttasi polkupyöränsä kunnalle. Pyörässä ei ole kettinkejä, mutta eipä ollut poikamiehellä eläessään toivetta saada toimeentulotukea, koska hän asui sosiaalitoimen mielestä lähellä marjapaikkoja ja olisi näin ollen verottomana saanut ainakin kesän tienestit itselleen.
Eipä ole polkupyörässä satulaakaan, tämä muistuksena kunnalle siitä, että ei sitä perse paljaana voi asioida kylälllä. Poikamiehellä ei ollut ehjiä alushousuja, saatikka veryttelyhousuja. Kylällä asioiminen oli hankalaa ehjien vaatteiden puuttuessa, oli pyydettävä naapurin mieheltä housuja lainaan ja tämä aiheutti aina omat hankaluutensa. Kunta ei kommentoi saamaansa testamenttilahjoitusta.
Merkinnät RSS-syötteenä
Päättäjät herätkää! Ekokuntalaiset ovat työteliästä ja nöyrää kansaa. Ironia on meille vierasta.
Lahjahevosta ei ole suuhun katsomista. Perikunta saanee kunnalta Jopon, mikä olisi vähintä. Tai palauttaa vähänkäytetyllä satulalla ja takkuisella kettingillä.
Heheheh .. ” .. silloinhan ei ole toimeton Lehto”. Värssyyn pitää laittaa (rahan)arvoisa lisärivi.
Tahdosta tekoihin- kunta on saattanut tässä tapauksessa saattanut ottaa varaslähdön kilpailukykysopimuksessa, saattohoidon osuudella; Ryysyranta- kappaletta mukaellen: Syö mitä saat, on elämisen ehto, Silloinhan toimeton, ei ole Lehto. Mistään ”murhamysteeristähän” tässä ei voi siis kysymys.
Raskas istumatyö, kuten positiivisten toimeentulotukipäätösten kirjoittaminen saattaa olla työperäinen peräpukamien ensisijainen aiheuttaja, joten lahjoitustahan kunta voi käyttää kuntoutustukena tällaisissa tapauksissa, sillä ei ole varmaan vainajakaan toimeentulotukipäätöksissä, peräpukamista valittanut kunnassa…, tahdosta tekoihin!