Yleinen

Suomussalmen historiaa suurin piirtein, osa 2:

31.01.2014, kotisanomat

Suomussalmi ängettiin muinaisina aikoina väkisellä idän ja lännen väliin, jossa se on rojottanut iät ajat – välillä menestyen, selviytyen kiikun kaakun aina nykyaikaan asti.

Varhaiset egyptiläiset ihmettelivät, mistä Niili lähtee ja minne se menee – he olivat niin alkukantaisia suomussalmelaisiin esi-isiimme verrattuna, vaikka Egyptissä oli pyramidit ja faaraot; Suomussalmella ei ollut kuin kiviluola ja kärttyinen ukko. Esi-isämme tiesivät kuitenkin, että Kiantajärvi on latvavesi ja siitä lähtevä Emäjoki sojottaa suorin tein mutkan kautta Oulujärveen ja sieltä muutaman soudun päässä olevaan merelliseen Pohjanlahteen, jossa kuhisi kauniita merenneitoja. Suomussalmelaiset tiesivät, missä on alkulähde, egyptiläiset vain arvailivat Niilin alkulähdettä.

Historian lähteissä on mainintaa, että Suomussalmella olisi ollut viikinkejä. Ei ollut. Kyseessä oli perankalaisia ja pyhäkyläläisiä yhteisöjä, jotka eivät tulleet toimeen keskenään ja nahistelivat aluksi puukeppien kanssa, myöhemmin kuvaan astui pronssi ja rauta. Perankalaisten outo pään muoto juontaakin muinaisiin aikoihin, jolloin he nukkuivat puukypärät päässä. Pyhäkyläläiset saivat nimensä perankalaisilta, koska pyhäkyläläiset valehtelevat enemmän kuin savolaiset, siksi nimi ”pyhä” annettiin heille kuin syntisäkkinä kannettavaksi – vielä nykyäänkin on havaittavissa pyhäkyläläisten poliitikkojen puheissa ainesta muinaisesta pyhäkyläläisyydestä.

Suomussalmi on kantanut aina raskaan taakkansa itse – olimmepa sitten oikeassa tai väärässä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *