Yleinen

Kainuun kaljuimmat miehet Kirkonkylällä

17.06.2016, kotisanomat

Oulun yliopistolla tiistaina tarkastettu gradu ”Kainuulaiset kaljut ja vähähiuksiset miehet” hipoi suomussalmelaisuutta parhaimmillaan. Tutkimukseen osallistui 1200 kainuulaista miestä, joista yli 30 % oli kaljuja tai omistivat ”spedemäiset” hiukset.

Suomussalmen Kirkonkylältä löytyi tutkimuksessa kyläläisittäin eniten kaljuja tai vähähiuksisia miehiä. Heidän järjenjuoksu ei eronnut verrokkiryhmään kovinkaan paljon, siltä osin kuin tutkittavat olivat selvinpäin.

Kirkonkylällä kaljuutta pidetään isänmaallisena eleenä; kuin sotilas ilman kivääriä, mutta tahto on kova, periksi ei anneta, eikä suihkussa käydä.

Gradussa pohdittiin itärajan läheisyyttä kaljuisuuden esiintymiseen, Venäjän Karjalassa kaljupäitä on perinteisesti niin työleireillä kuin armeijan palveluksessa – onko vienankarjalaisuudessa ja riisipiirakassa jotakin, joka selittäisi suuren kiiltokaljuuden esiintymisen Kainuun itärajan kunnissa jäi avoimeksi kysymykseksi. Pakkasella, pipolla ja kaljuudella ei ollut verrokkiryhmään eroavaisuutta – kummatkin ryhmät käyttivät pipoa tai karvalakkia tarpeen vaatiessa.

 

Kainuulaisten miesten hiustenlähtö ihmetyttää tutkijoita. Useat parturit työttöminä ja sosiaalihuollon varassa.

Kainuulaisten miesten hiustenlähtö ihmetyttää tutkijoita. Oulun yliopistossa tarkastetussa gradussa ei löydetty selkeää syytä ilmiöön.


Yksi vastaus

  1. Yritys hyvä 10 sanoo:

    Gradusta kuulemma saa vähäisellä vaivalla lisurin ja edelleen väitöksen ainekset. Kun mukaan otetaan ns. vaaran vuodet, jolloin satunnaisotannan mukaan hiuksia olikin keskimääräistä useammalla. Silloin oli vaarana menettää ennakoitavissa oleva ykkössija tukattomana väkenä. Nuo vaaran vuodet sijoittuvat ajankohtaan, jolloin pitäjässä vieraili tokittain kuusamolaisia tuuheapäitä. Vanha totuushan on, että järki ja tukka ei samassa kallossa viihdy.
    Lisurin ja väitöksen edellyttämää aineistoa kerätään nimenomaan Kuusamosta. Kymyksellä koetetaan kiskoa selville miksi tukan alla ei järki viihdy. Tutkijan turvaksi Kuusamon pitkähkölle vierailulle tarvitaan 15 turvamiestä plus lomittajat. Työhän on 24/7 etenevää tutkijan kunnosta ja psyykkisestä jaksavuudesta riippuvaista. Välillä tehdään Kreikkaan ja Itä-Aasiaan tehtävät verrokkimatkat tuuheapäisten luokse. Kunkin verrokkimatkan kesto on 3-6 kk. Väitösatenn sivutuotteena syntynee vaatimus Kainuuun ELY:lle, että kaikki syntyperäiset suomussalmelaiset ajetaan määräten kaljuksi nykyisestä asuinpaikasta riippumatta. Tämä ulottunee neljänteen polveen saakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *