Eräs eteläsuomalainen opettaja, tuttu kansanradioon valittaja, epäili tunnustettujen ja tosiasioihin jollakin lailla nojaavien lehtien, kuten Iltalehden ja Koti-Sanomat –lehden kertovan mitä sattuu suomalaisille sivuillaan ja kansa uskoo kyseisten lehtien tuottaman sisällön.
Opettaja paheksui oppilailleen uskontotunnillaan, että lehdet vääristelevät tietojaan, kertovat pintapuolisesti ja harhaanjohtavasti maailman tapahtumista, eivät kerro tosi asioita, vaan välttelevät vastuutaan journalismissa. Hän vertasi mm. Koti-Sanomat –lehden sisältöä peräti saatanallisiin säkeisiin vertauskuvallisesti.
Opettajan tiedetään hermostuneen niin paljon kyseisiin lehtiin, että hän paukutteli lenkkikenkäänsä (vrt. Nikita Hrustsev YK:n yleiskokouksessa 12.10.1960 pöytään) työpöytäänsä särkien samalla lyijykynän teroittimen. Oppilaat olivat luonnollisesti hämillään tapahtumasta – miksi opettaja on niin vainoharhainen?
Oppitunti keskeytyi oppilaiden ulosmarssiin luokasta – Iltalehti ja Koti-Sanomat kertovat sen, mikä muilla jää kertomatta – vaikka meneekin välillä asian vierestä, ei se oikeuta kengän paukutteluun opettajanpöytään.
Tilanteen rauhoituttua opettaja tunnusti olevansa vain pieni ihminen tässä globaalissa universumin rattaassa – joka tapauksessa hän aikoo valittaa asiasta kansanradioon – demokratian nimissä.
Jos tuo ”jollakinlailla tosiasioihin nojautuminen” liittyy mitenkään opettaajilta saatuihin tiedonjyväsiin, kuten tässä uurisoinnissa, niin lopputulos saattaa hyvinkin olla sellainen, että Koti-sanomien lukijoista osa saattaa uskoakin jonkun opettajan valittavan uskonnontuntien sisällöstä kansanradioon.