5. joulukuuta
Perjantai. Aamulla tossut hipsuttavat hissukseen alkoon ja kuinkas ollakaan – sadussa Tuhkimo sai prinssin, tosi elämässä sossun rahat hupenivat viiniin, viinaan ja kaljaan – siis joulujuomiin.
Kunnanhallitus ahertaa kunnantalolla kuntalaisten eteen uutta supistusta, veroeurot eivät riitä tulevaisuudessa kuntalaisten ylläpitoon – jossakin on tingittävä ja paljon – tai tingitään kaikesta vähän; jonkun on kuitenkin kärsittävä.
Ihmiset nauravat – joku oikein höröttää; oli kuulemma käynyt Teatteri Retikassa. Rotti-Eero ei antanut nimikirjoitusta, jos sille ei antanut vitosta. Sekös nauratti Kirsikan edessä kuntalaisia – ihmettelivät, mikähän rooli sillä on meneillään, kun ei siitä ukosta ota selvää – semmonen vinkula se on. Vara-Kianto.
Taksikopilla ei ruuhkasta tietoa. Yhdellä taksiukolla uusi taksi, jota esittelee muille suhareille. Ottavat kännykkäkameralla kuvia ja ovat olevinaan kavereita, lähestyyhän joulu – kyydeistä ei nyt tapella – koska niitä ei ole.
Osulan Kievari alkaa täyttymään aamusta – vanhat retkut ja muutama uusi lahopääkin ilmestynyt paikalle, etelästä tullut takaisin kotikonnuille makailemaan ja lesottamaan rikasta miestä – onko etelässä paremmat työttömyyspäivärahat kuin meillä täällä?
Härkökangas täyttyy kulkijoista – kynttilöitä palaa normaalia enemmän – hautausmaalla makaa enemmän vainajia kuin kunnassa asukkaita ja lisää tulee.
Härökankaalla kynttilöitä poltellaan vain toisesta päästä..