KotiSanomat

11. joulukuuta

Kirkonkylä hiljainen, vain Härkökankaalla, hautausmaalla parkkipaikat käyneet ahtaiksi. Ihmiset käyvät muistelemassa omaisiaan ja vanhoja ystäviään. Jos kuntalaiset pitäisivät yhtä köyttä asioissa samallalailla kuin hautausmaalla käydessään – voisi Suomussalmi olla Suomen ykköskunta muussakin kuin itsetuhoajatuksissa.

Ihmiset hökälehtivät Ämmänsaaressa, ostavat joululahjoja mielin määrin; legoja, turtlesta, muumia ja mammaa ja ties mitä letkua ja naamaria. Mistä ihmeestä nyt yhtäkkiä on rahaa tulla tupsahtanut jokaiselle. Lahjoja ostetaan niin, että ostoskärryt eivät tahdo riittää. Tapellaan ja revitään tuotteita kauppahyllyjen välissä, että hiki lentää. Hulluksi ollaan tulossa tässä kiihkeässä joulun rytmissä.

Alaikäiset koululaiset paketoivat euron parin hinnalla lahjoja kauppakassojen takana, teippiä ympärille ja koura asiakkaan eteen eurojen saamiseksi. Ei siinä kiitosta kerkeä sanoa puolin eikä toisin. Tuntuu, että Suomussalmi on myynyt metsänsä, niin on hirmuinen ja hillitön meno kylällä. Yrittäjät ovat innoissaan – tämän pienen ja lyhyen hetken – kohta taas mennään entisellään eli kaupan ovi ei käy tiheästi – saati kassakone. ”Perkele, kun joulu olisi jatkuvasti”, ajattelee kaihoisasti yrittäjä hullun kiilto silmissään, eurosetelit takataskussa.

Missä on joulun henki?