KotiSanomat

Kainuulainen kalanmyyjä ei jää sormi suuhun jäiden ängetessä Kiantajärveen puolitoista metristä teräsjäätä kalojen suojaksi kevään auringon paisteeseen asti. Kala ei käy kaupaksi pimeänä vuoden aikana entiseen tahtiin – ihmiset ovat lamaantuneet kuin hikiset villasukat jalkaan. Edes muikkua ei osteta.

– Ajattelin järjestää arpajaiset, saan vanhat kalanraakileet pois pakastimesta. Pistän muikkua, lahnaa sekä lohta palkinnoksi palasen. Ihmiset  on  hanakoita arpoja ostamaan, va kalasta eivät oikein maksamaan, se on semmonen kainuulainen perisynti. Miksi ostaa, ku itekkin voi pyytää. Toteaa nimettömänä pysyvä kalanmyyjä.

Kalanmyyjä kaavailee ilmaisia arpajaisia, jotka tuovat hänelle potentiaaleja asiakkaita parhaiten. Hän saa ilmaista mainostusta ja voittokalatkin ovat sen verran tuoreita, että liha pysyy vielä ruodossa kiinni.

Jäämme odottamaan, millaisia arpajaisia on tiedossa.