Työvoimapoliittinen elokuva ”Tiedän kenen kättä ruokin” ei saavuttanut vuonna 2015 elokuvafestivaaleilla suurta suosiota, elokuvasalit notkuivat pääasiassa tyhjyyttä.
TE-keskuksen rahoittama ja ohjaama elokuva, jossa käytettiin aitoja pitkäaikaistyöttömiä, väliinputoajia ja elämän laitatielle eksyneitä henkilöitä floppasi pahemman kerran, ei siksi, että näyttelijäkaarti olisi ollut teennäistä, päin vastoin, heidän kohtalonsa oli kyynelten arvoista.
Tiedän kenen kättä ruokin -elokuva dokumentaarisine hetkineen herätti suurta huomiota virkamiehissä; tällaisiako me todella olemme. Elokuvan mahtipontinen, jopa stasimainen toverihenki virkailijoiden henkilökuvauksissa sai katsojassa vellomaan pelkotilan TE-keskuksen virkailijoita kohtaan.
Näyttelijät , jotka näyttelivät itseään, pomputeltiin ja juoksutettiin näännyksiin, heille lyötiin lomakkeita täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi, joista eivät tajunneet mitään, päivärahat karenssiin, nöyryytystä ja jopa kiristystä oli aistittavissa – elokuva olisi menestynyt Cannesin filmifestivaaleilla paremmin Mafia-osastolla kuin Kulttuuri ja Elämän nautinnot -osastolla. Elokuvaa ei suositella herkille katsojille, jotka ovat lomautusuhan alla tai vastaavassa tilassa.
TE-keskuksen elokuva Tiedän kenen kättä ruokin, ei saavuttanut Kirkonkylän ulkoilmanäytöksessä suurta suosiota, vaikka lumet oli lapioitu alueelta pois.
Merkinnät RSS-syötteenä
Jota tuollaista ei tapahtuisi, niin henkilökunnan kannattaisi harjoitella keskenään sitä, että ammatinvalinta psykologin palvelut ovat työssäkäyvillekin maksuttomia; toisin kuin Alkon tuotteet. Kaikenlaista tehtävää siis on, parempaa formaattia odotellessa. ”HÄJYT”-formaatti olisi ehkä mielestäni hyvä, jos nimismiehen paikka korvattaisiin johtavalla työvoimaneuvojalla. Ja asiakasten on aina hyvä muistaa, ettei työssä oleva viranomainen ole ainakaan pahan teossa…samaan aikaan.