Ala-astelaiset saavat syksyllä talsia rauhassa kouluunsa Karhulanvaaralle. Vanha lämmityskattila poistettiin ja kunnan työmiehet asensivat kierrätyskeskuksen tiileistä ja löydetyistä metalliesineistä uuden karhean lämpökeskuksen, josta riittää koko koululle koivuklapilla tuotettua ekologista kotimaista lämpöä talven tuiskuihin ja pakkasiin.
Opettajien tupakkahuone sijaitsee myös jatkossa koulun lämpökeskuksella, jonne tupakan tumpit heitetään, eikä enää koulun pihalle kuten ollut perinteenä.
Kunnanjohtaja Tolonen vihki uuden lämmityskattilan juhlallisesti särkemällä keltaisen jaffa-limonadipullon uunin reunaan, josta lohkesi pieni palanen irti. Lämmitysuunin nimeksi tuli ”Kunnanhallitus”.
Juhlapuheessaan Tolonen totesi, ”Vaikka uuni ei ole kauneudella pilattu, on sen tuottama lämpö yhteistä. Uunin koko ja vaikuttavuus on kuin Suomussalmi parhaimpina vuosina. Ylväänä olemme olleet aina itsenäisiä, omista metsistä ja risukoista olemme lämpömme saattaneet vanhempiemme tueksi ja turvaksi. Uuni on kuin piilotettu monumentti. Kuten Liekkipatsas aikoinaan herätti vilkasta keskustelua, herättää myös tämä uuni jatkossa keskustelua ja kateutta puolankalaisissa ja Karhulanvaaran vastustajissa. Mutta talvipakkasen iskiessä armottoman viiman pienten lasten istuessa koulupulpetin äärellä, on tämä uuni, jonka julistan Kunnanhallitukseksi, aina tuottava pienille taaperoille ja pellavapäille lämpöä, jotta heidän pienet sormensa luistaisivat vikkelästi niin tietokoneen kuin älypuhelimen näppäimistöllä. Kiitos. Kiitän myös Kierrätyskeskusta lahjoitetuista koivuhaloista ja pyydän nöyrimmin, että metsien omistajat lahjoittaisivat kunnalle elikkä Karhulanvaaralle myös valmiiksi tehtyjä halkoja, jokainen lahjoittaja saa sovitulla ajalla käydä paistamassa makkaraa uunin lämmössä. Kiitos.